Julkaistu 

Lukijalta: Mitä Outokumpu hyötyisi uudelleen avatusta kaivoksesta?

Kaivos keskusteluttaa. Kuvassa kiviä, joista on löytynyt arvokkaita mineraaleja uuden kaivoksen koetutkimuksissa. Kivet olivat esillä kaivosyhtiö FinnCobaltin osastolla kivimessuilla. Kari Kauppinen Kaivos keskusteluttaa. Kuvassa kiviä, joista on löytynyt arvokkaita mineraaleja uuden kaivoksen koetutkimuksissa. Kivet olivat esillä kaivosyhtiö FinnCobaltin osastolla kivimessuilla.

Kuntavaalien alla eräs ainoita aidosti paikallisia kysymyksiä, joita outokumpulaisille kuntavaaliehdokkaille eri yhteyksissä esitettiin, oli ehdokkaan oma kanta uuden kaivoksen tulosta Outokumpuun.
Vastasin silloin, ja olen vastannut sen jälkeenkin, että suhtaudun kaivoshankkeeseen kriittisesti, ja että tiedän hankkeesta vasta vähän. Nyt heinäkuussa olen saanut lukea uuden kaivoshankkeen arvioituja ympäristövaikutuksia laajasta asiakirjasta ja kriittinen kantani on vain vahvistunut.
Tärkein kysymys, johon kaipaisin muiltakin paikallispoliitikoilta nyt vastauksia on, mitä Outokumpu oikeasti ajattelee hyötyvänsä uudesta kaivoksesta, jos hanke etenee toteutukseen. Luettuani uuden kaivoshankkeen ympäristövaikutusten selostusta ja keskusteltuani huolestuneiden kuntalaisten kanssa, olen ymmälläni siitä, kuinka yksipuolisen kuvan hankkeesta olen saanut muiden poliitikkojen puheiden perusteella aikaisemmin.
Toteutuessaan kaivoshanke toisi laajoja kielteisiä vaikutuksia paikallisesti muun muassa Sysmäjärven arvokkaaksi luokiteltuun linnustoon, pintavesien ja pohjavesien tilaan ja hankkeen vaikutusalueella sijaitseviin asuinalueisiin. Kaikkia vaikutuksia en omalla selvitykselläni edes itse ymmärrä, mutta selkeää on, että kyseessä on pitkäkestoinen ja suuri rakennushanke, jossa luontoarvot ja asumisviihtyvyys jäävät niin kutsuttujen myönteisten elinvoimavaikutusten alle.
Selostuksessa arvioidaan, että hankkeen vaikutukset kaupunkiseudun ja koko Pohjois-Karjalan elinvoimalle ovat suuria ja myönteisiä, mutta mitään lukuja tai vastaaviin hankkeisiin vertailtuja perusteluja asialle ei selostuksessa elinvoimasta ja talouskasvusta esitetä. Kuulemistilaisuuden diaesityksessä on maininta yli sadan työntekijän työskentelystä hankkeessa, mutta työllistävää vaikutusta ei ole avattu sen enempää. Sata työntekijää ei valitettavasti tarkoita sataa työpaikkaa Outokumpuun eikä varsinkaan sataa työtöntä vähemmän työttömyystilastoissa. Elinvoimavaikutusten arvioinnissa ei ole avattu mahdollisen kaivosta operoivan yhtiön taloudellista kestävyyttä tai vaikkapa sitä, kuinka suuri kiinteistövero toimisto- ja sosiaalitiloina toimivien siirrettävien konttien ja rakennettavien katosten, altaiden ja rikastuslaitoksen myötä kunnalle toiminnasta oikeastaan kertyisi.
Ajatus siitä, että Outokumpuun uudelleen avattava kaivos vähentäisi Kongon tai muiden alueiden epäeettistä kaivostoimintaa tuntuu ainoalta hyvältä perusteelta toivoa kaivosta Outokummun keskustan tuntumaan, mutta sekin ajatus ontuu. Valitettavasti uusi Hautalammen kaivos ei toteutuessaan sulje yhtäkään kaivosta missään, vaan ainoastaan ottaa suuren ekologisen ja taloudellisen riskin ryhtyessään avaamaan jo kertaalleen alas ajettua ympäristölle tuhoisaksi koitunutta toimintaa. Kyseessä on kokeilu, jonka kustannukset alueen ekologialle ja taloudelle voivat olla huomattavan raskaat, ja joista ei ole vielä olemassa tutkimustietoa, johon luotettavasti nojata.
Tätäkin hanketta perusteellaan vihreällä siirtymällä. Ajattelen, että vihreä siirtymä ei saa tarkoittaa länsimaisen ympäristölle tuhoisan yksilökeskeisen elämäntavan viherpesua. Yksityisautoilu ei ole kestävää ilman kulttuurisia ja yhteiskunnallisia käyttäytymisen muutoksia, vaikka auto toimisi millä energialla tahansa. Ratkaisu ilmastokriisiin ei ole uusissa yksilöiden kuluttamisen teknologioissa, vaan yhteiskäytössä, ylikulutuskulttuurin lopettamisessa ja luonnon tuhonnan kriminalisoimisessa kovin rangaistuksin kansainvälisesti sitovalla tasolla.
Teknologiaa ei tarvita yksityisten ihmisten päästöraskaiden kulutustottumusten paikkaamiseen vähäpäästöisillä – päästöjen vähentäminen ei yksin riitä yhtään mihinkään. Teknologiaa tarvitaan juuri nyt kipeästi hiilensidontaan ilmakehästä. Valitettavasti tuo teknologia ei vielä tuota sijoittajille ja yrityskauppoja tehtaileville tarpeeksi pääomatuloja, että sitä edistettäisiin riittävän aggressiivisesti muuten kuin tutkijavetoisesti.

Alli Mattila
kaupunginvaltuutettu (vas.)

Kommentoi