Kolumni: Huh, mitä kaikkea olenkaan tänä vuonna toheloinut!

Tein polvijärveläisten koululaisten joulumarkkinoista kertovassa jutussa Sotkuman koulua käyvästä Oonasta Henna-Riikan tyttären. Oikeasti he eivät ole sukua. Isompi sotku olisi voinut syntyä, jos olisin väittänyt jotakuta satunnaista miestä Oonan isäksi, mutta tämäkin moka kirpaisee.

Marraskuun loppupuolella väitin, että Outokummun kaupungin hallinto- ja talousjohtaja esitti kaupunginhallitukselle, ettei 2 000 euron apurahahakemusta historiateoksen tekemiseen myönnetä. Oikeastihan asiat hallitukselle esittelee kaupunginjohtaja ja hallinto- ja talousjohtaja virkavastuunsa mukaisesti valmistelee. Hallinto- ja talousjohtaja Pasi Lamminluoto nostettiin turhaan esiin ikävässä valossa.

^{Eduskuntavaalien} tulosta käsitelleessä näkökulmatekstissä huhtikuussa väitin, että Pohjois-Karjalan suurin puolue on perussuomalaiset. Vaalipiirissä PS on suurin, mutta maakunnassa suurin on edelleen keskusta. Tämä nyt on vain todella, todella nolo virhe.

Näiden lisäksi vuoden 2023 mokieni joukkoon lukeutuu ainakin kaksi lyhyttä uutista, jossa annetaan väärää tietoa siitä, milloin kaupungin- tai kunnanhallitus on kokoustanut. Ehkä pieni asia, mutta minun tehtäväni journalistina on nimenomaan kertoa oikeaa, tarkistettua tietoa outokumpulaisille ja polvijärveläisille sekä muille lukijoillemme. Olemme vallan vahtikoira ja on aika tärkeää, että koira ei hauku minne ja miten tahansa vaan oikeaa asiaa.

^{Journalistinen} prosessi on näissä pahasti köhinyt.

Lohdullista on se, että me huomasimme kaikki nämä ja muutkin tekemämme virheet tai niistä meille kerrottiin (kiitos siitä kertojille!) ja me oikaisimme ne virheemme. Journalistinen prosessi siis on lopulta kuitenkin pärähtänyt taas täyteen käyntiin köhimisestään huolimatta. Se on meidän tapamme tehdä selväksi, että vaikka mekin ihmisinä teemme inhimillisiä virheitä, voi meihin silti luottaa. Se luottamus on tietenkin ansaittava joka päivä, mutta edelleen näyttäisimme teidän luottamustanne nauttivan.

^Tätä ei saa somen puskaradioryhmistä tai muita hevosmiesten tietotoimistoilta. Siellä ei ole luotettavia, käytössä perusteellisesti testattuja konsteja virheiden oikaisemiseen ja virheellisen tiedon leviämisen torppaamiseen. Meillä on.

Tunarointia vältämme tietenkin kovasti, mutta on myös niin, että se tunarointi parhaimmillaan myös testaa ja vahvistaa virheiden korjaamisen prosessejamme.

pasi.huttunen@outokummunseutu.fi