Kolumni: Joensuun kaupunginteatteri tarvitsee tanssiryhmän

En katso tanssia, koska en ymmärrä sitä, moni julistaa. Toteamus on vähän outo. Olemme monien muiden eläinlajien tapaan erittäin hyvin virittyneitä tulkitsemaan juuri kehon liikehdintää. Sitä paitsi populaarikulttuurimme suorastaan pursuu tanssia.

Kyse onkin siitä, että sanojen ja koherenttien ajatusten muotoon järjestyvää tanssin lukutaitoa ei synny, koska meitä ei samalla tavalla kasvateta katsomaan tanssia kuin vaikkapa teatteria - eikä sitä teatteriakaan toki läheskään tarpeeksi esimerkiksi jostain sirkustaiteesta nyt puhumattakaan.

Hesarin Sanna Kangasniemi herätti suuttumusta kun kirjoitti 26. tammikuuta, että nykytanssia nähdäkseen on pakko matkustaa pääkaupunkiseudulle. Kuten Outokummussa tiedämme, ei ole. Kangasniemi myönsikin jatkojutussaan, että oli hakoteillä.

Siinä hän oli oikeassa, että tanssi ei Suomessa saa ansaitsemaansa huomiota.

– Suomessa on hieno, koko maan kattava kaupunginteatterien verkosto. Eikö voisi ajatella, että niiden suoranaisena velvollisuutena olisi, jos ei nyt perustaa omaa tanssiryhmää, niin tuoda vuosittain yleisön saataville nykytanssiesityksiä, hän kysyi. Kysymys on hyvä!

^Joensuun kaupunginteatteri on hyötynyt valtavasti siitä, että sen lähellä Outokummussa on tanssin koulutusta. Ja vastaavasti koulutus hyötyy siitä, että lähellä on laitosteatteri paikallisilla mittapuilla isoine tuotantoineen.

Kahta Joensuun kaupunginteatterin täysosumaa My Fair Ladya syksyllä 2023 ja nyt 10. helmikuuta ensi-iltansa saanutta Joen sydäntä yhdistää se, että Outokummun tanssista on ammennettu kumpaankin paljon. Kummassakin oli koreografina Riverian tanssin lehtorin tehtävästä lainattu Ulla Päivikkö ja kummassakin oli mukana tanssinopiskelijoita Outokummusta. My Fair Ladyn rooleissa oli myös yksi Outokummusta valmistunut.

^{Tanssillisuus} on olennaisessa roolissa siinä, että nämä tuotannot onnistuivat niin hyvin. Tanssikohtauksiakin oli, mutta samalla tietty tanssillisuus läpäisi teokset ja toi niihin sulavaa, herkkää fyysisyyttä. Ne varsinaiset tanssijat olivat näyttelijöillekin tukena liikekielen löytämisessä.

Tanssin lukutaitoa voi kehittää samalla tavalla kuin lukutaitoa yleensä. Voi luoda rakenteita, joissa se on helppoa. Esimerkiksi Joensuun kaupunginteatterissa voisi Helsingin kaupunginteatterin tapaan olla oma tanssiryhmä. Niitä tanssijoita täältä löytyisi.

pasi.huttunen@outokummunseutu.fi