play

Pääkirjoitus: Kuinka pitkään meillä menee hyvin?

Pasi Huttunen

Vain 12-vuotiaita. Vantaalla Viertolan koululla koettu tragedia on hirvittävä ja se on järkyttänyt valtavasti niin Suomessa kuin maailmallakin. Yksi kuudesluokkalainen kuoli, kaksi lasta haavoittui vakavasti ja mikä ehkä järkyttävintä: ampujakin oli kuudesluokkalainen samasta koulusta. Poliisin antamien tietojen mukaan ampuja ja uhrit olivat samalla luokalla.

Yksilön pahuudella ei tätä selitetä. Olemme jo vuosikausia tienneet sekä tutkimuksen että arkisen havainnoinnin perusteella, ettei lapsilla ja nuorilla mene Suomessa erityisen hyvin. Ahdistusta ja pahoinvointia on paljon ja samalla tilanne on polarisoitunut: moni pärjää erittäin hyvin, mutta ne, joilla menee huonosti voivat entistä huonommin. Tilanne ei muutenkaan ollut erityisen hyvä ja maan sulkenut koronapandemia kärjisti tilannetta.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistuttaa (HS 2.4.2024) meitä pohjoiskarjalaisia, että lapset ovat Pohjois-Karjalassa elämäänsä tyytyväisempiä kuin muualla maassa. Yksinäisyyden kokemuksia ja mielenterveysongelmia on vähemmän. Muuta maata harvempi kokee myös väkivaltaa ja viikoittaista koulukiusaamista. Vanhempien alkoholinkäyttökin aiheuttaa täällä lapsille harvemmin haittaa. Kehitys on ollut muuta maata myönteisempää.

Tämä ei tarkoita, etteikö meilläkin olisi täällä ongelmia, etteikö lapsiin ja nuoriin satsaaminen olisi liian vähäistä. Täällä on esimerkiksi annettu hälyttävän paljon adhd-diagnooseja ja lastensuojelun ongelmat tunnetaan. Ja tulevaisuus näyttää huolestuttavalta.

–  Rakennemuutos etenee armotta, mutta maakunnan näivettyminen ei ole valtakunnan päättäjiä kiinnostanut. Ylimielisyys voi kostautua, Pekkarinen varoittaa.

Tähän ylimielisyyteen ei Suomessa ole varaa.

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta