Pääkirjoitus: Surkeat seurakuntavaalit

Vaalit on käyty. 12,7 prosenttia äänesti valtakunnallisesti, Outokummussa 11,4 prosenttia. Polvijärvellä ehdokkaita saatiin kasaan sen verran, että saatiin sopuvaalit. Seurakuntavaalit menivät monen yksilön ja äänestäjän kannalta hyvin, mutta kokonaisuudessaan surkeasti.

Jossain on jo hymistelty, että ihan kivasti meni ja voi tosiaan sanoa, että äänellään pystyi todella vaikuttamaan. Oikeasti evankelisluterilainen kirkko on todella pahassa kriisissä. Jos niinkään pieneen asiaan kuin numeron raapustamiseen paperille ei saada seurakuntalaisia motivoitua, niin onko ihme, että puheet uppoavan laivan jättämisestä ovat yhä yleisempiä. Maallistumisesta puhutaan paljon, mutta oikeasti henkisyys ja hengellisyys vain muuttuvat. Kirkon pitäisi pystyä tähän vastaamaan. Ja se vaatisi sen, että demokratia kirkossa toimisi.

Tuskin kukaan kehtaa väittää, että seurakuntapäättäjien demokraattinen mandaatti olisi vahva. Kukaan ei tiedä, mitä seurakuntalaiset haluavat kirkolle tapahtuvan ja millaisia päätöksiä tehtävän, koska seurakuntalaiset eivät sitä kertoneet. Ja siitä on turha syyttää seurakuntalaisia. Kyllä se on kirkon työntekijöiden ja päättäjien epäonnistuminen.

Esimerkiksi Polvijärven seurakunnassa hevimessut ja pridet ovat nostattaneet näkemyksiä puolesta ja vastaan. Outokummussakin jakoliinjoja riittää. Ja uudessa yhteisessä seurakunnassa sitten sitä enemmän.

Asioiden pitäisi kulkeutua myös julkiseen keskusteluun ja sitä kautta vaaleissa äänestyspäätöksiksi. Nyt ei kukaan kehtaa sanoa, että niin olisi. Kirkolla on paljon työtä tehtävänään. Peli ei ole pelattu, mutta kyllä sitä pitäisi ryhtyä pelaamaan tosissaan.

pasi.huttunen@outokummunseutu.fi