Kehitysyhteistyö ei ole vain pyyteetöntä apua vaan tärkeä osa ulkopolitiikkaa: "Kehityspolitiikasta on tullut entistä enemmän geopolitiikkaa"
Suurlähettiläs Pirkka Tapiola toteaa, että afrikkalaisille sota Ukrainassa näyttäytyy eri tavalla kuin esimerkiksi meille sodan vieressä oleville suomalaisille. Euroopan kolonialistinen perintö painaa ja sen vuoksi Venäjän propaganda usein toimii. Tapiolan mukaan Suomi on tehnyt työtä myös sen eteen, että Venäjän disinformaatiota katsottaisiin kriittisemmin. Kuva: Pasi Huttunen
Afrikan sarven alue voisi luonnon ja sääolosuhteidensa puolesta helposti olla ruoantuotannossa omavarainen ja vientiinkin jäisi. Euroopan unionin Afrikan sarven erityisedustajan David Korpelan toteamus on hätkähdyttävä. Samalla se alleviivaa osaltaan sitä, millainen muutosvoima Suomen ja Euroopan unionin kehityspolitiikassa piilee.
Jos EU lähtee Afrikasta tekemästä kehitysyhteistyötä, sinne tulee Venäjä tuomaan aseita ja propagandaa
Vaikka viime ajat on uutisoitu historiallisen pahasta kuivuudesta sekä julistamista vaille olevasta nälänhädästä sarven alueella, muistuttaa Korpela, että siellä on myös paljon kelvollista maata viljelemättä. Syyt siihen löytyvät lähinnä poliittisesta epävakaudesta ja konflikteista. Esimerkiksi juuri tähän Suomen ja Euroopan unionin kehityspolitiikka yrittää pureutua.
– Kehitysrahoituksella luodaan malleja, jolla se oma ansaintalogiikka kehittyy, jotta järjestelmämuutosta voi syntyä, luonnehtii kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.).
Kehitysyhteistyö on geopolitiikka
– Kehityspolitiikasta on tullut entistä enemmän geopolitiikkaa, hän lisäksi muistuttaa.
Käytännössä Suomi siis ei auta pyyteettömästi vaan hyötyy kehitysyhteistyöhön laittamastaan panoksesta. Syntyy parempia kansainvälisiä suhteita, enemmän kauppaa sekä investointimahdollisuuksia ja vähemmän painetta lähteä pakolaisiksi maista, joissa kehitysyhteistyötä tehdään.
Samaa painottaa myös suurlähettiläs Pirkka Tapiola, jonka toimialueeseen kuuluu Kenian lisäksi Eritrea, Seychellit, Somalia ja Uganda.
Hänen viestinsä on hyvin selkeä. Karrikoiden: jos EU lähtee Afrikasta tekemästä kehitysyhteistyötä, sinne tulee Venäjä tuomaan aseita ja propagandaa. Suomi ja Eurooppa eivät voi lähteä Afrikasta, koska muut täyttäisivät silloin syntyvän tyhjiön. Venäjä on tällä hetkellä hyvin aktiivinen Afrikassa ja Kiina on ollut siellä jo pitkään hamuamassa esimerkiksi vihreän siirtymän kannalta hyvin tärkeitä luonnonvaroja.
Ulkoministeriön julkaisemasta Kehityspolitiikan tulosraportista 2022 käy ilmi, että vaikka pandemia, monet konfliktit - Ukrainan sota merkittävimpänä - ja ilmastokriisi ovat hidastaneet myönteistä kehitystä, on tuloksia silti saatu aikaan.
Johtopäätös kuuluu, että kehityspolitiikka edistää Suomen ulkopolitiikan tavoitteita.
Ulkoministeriön väestä moni muistelee Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tekemiä leikkauksia kehitysyhteistyöstä diplomaattiseen sävyyn, mutta selvästi katkerina. Kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä toimintaa, johon poukkoileva rahoitus sopii huonosti.
Kehitysraha menee perille
Kuva: Pasi Huttunen
Ja raha tosiaan menee perille siitä huolimatta, että kehitysyhteistyötä tehdään ympäristöissä, joissa korruptioriski on suuri. Esimerkkejä kehitysyhteistyön epäonnistumisistakin löytyy toki. Monenlaista tapahtuu, mutta riskienhallinta osataan ulkoministeriössä tätä nykyä hyvin.
Pohjoiskarjalaislähtöinen ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikön päällikkö Ramses Malaty toteaa, että valtionhallinnossa mitään rahaa ei seurata niin tarkkaan kuin kehitysyhteistyörahaa.
– Väärinkäyttöepäilyjä on 20-25 vuodessa, hän arvioi.
Vuosina 2018-2022 ulkoministeriö teki 17 takaisinperintäpäätöstä ja näiden perusteella palautettiin 173 162 euroa. Kehitysyhteistyön reilun miljardin budjetissa puhutaan siis häviävän pienistä summista vuosittain.
Kehitysyhteistyön tärkein tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Suomi ei tee enää kehitysyhteistyötä esimerkiksi Namibiassa, Egyptissä, Vietnamissa eikä Latinalaisessa Amerikassa.
Näiden kanssa on siirrytty normaaleihin poliittisiin ja kaupallisiin suhteisiin. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi Kenia on myös aivan sillä hilkulla.
Outokummun Seudun toimittaja vieraili viikon verran Keniassa tammikuun lopussa osana ulkoministeriön järjestämää ja rahoittamaa Kehitysakatemiaa. Kehitysakatemian tarkoitus on perehdyttää toimittajia kehitysyhteistyöhön ja Suomen kehityspolitiikkaan. Matka-, majoitus- ja viisumikulut maksoi Ulkoministeriö.
