Onni löytyy läheltä ja ilmaiseksi – piispa kävi koululla ja muistutti maailmanlaajuisesta epidemiasta

– Hyvän elämän rakentaminen lähtee omasta luokasta. Siinä ovat ne ihmiset, joilla on avain hyvään elämään oman itsen kohdalla, Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen puhui nuorille vieraillessaan Kummun koululla.

– Ja minulla (kullakin oppilaalla) on se oma avain muiden hyvään elämään.

Piispa todisti tätä sillä, että kun ihmisiltä kysyy, mikä on elämässä tärkeintä.

– Ei se olekaan se, että saa uuden puhelimen tai enemmän rahaa. Vaan yleensä vastaus on läheiset, perhe, ystävät.

– Se on hieno vastaus! Kaikkea tätä ei voi hankkia rahalla. Toiset ihmiset ovat valtava lahja.

– Itsensä varaan ei onnellisuutta voi pelkästään rakentaa. Se kaikki on niin riippuvaista muista. Vastavuoroisuudesta. Onnellisuus on kytkeytynyt vuorovaikutukseen. Siinä on se hyvän elämän salaisuus.

Tyytymättömyyttä elämään?

Piispa myös äänestytti koululaisia, kun häneltä itseltään kysyttiin, onko hän tyytyväinen elämään.

Kättennostoäänestyksen tuloksena noin puolet käsistä nousi.

– Tämä herättää kysymyksen, onko huolia.

Piispa itse sanoi olevansa tyytyväinen elämäänsä, kokevansa ennen kaikkea kiitollisuutta.

– Ihminen on hyvä keksimään sellaisia asioita, joihin voi olla tyytymätön. Sen sijaan kiitollisuus ohjaa ajatuksiamme siihen hyvään, mitä meillä on.

Puhelinloukku

Puhelin. Siinä yksi laajalti onnellisuutta määrittävä asia.

– Kännykän loukku. Siitä ei seuraa hyvää nuorille eikä aikuisille, Jari Jolkkonen sanoo.

Piispa mainitsi puhelimet myös tarkastuskertomuksessaan. Kouluvierailulla olivat mukana kirkkoherra Satu Ruhanen, pastori Emmi Haring sekä nuorisotyönohjaajat Satu Nahkola ja Jussi Herranen. Heidän kanssaan piispa keskusteli puhelinkulttuurista.

– Erityisesti keskustelimme myös siitä, kuinka suojelemme lapsia ja nuoria liialliselta älypuhelimien ja sosiaalisen median käytöltä – siitä on tullut nuorten mielenterveyttä heikentävä kansainvälinen epidemia.

Pyydetäänkö somessa anteeksi?

Sosiaalisesta mediasta piispalla oli nuorille kysymys.

– Pyydetäänkö siellä anteeksi?

Kuten jokainen tietää, somessa on helppo nälviä, olla ilkeä, haukkua ja juoruta. Pari painallusta ja vuosisadan juoru ja törky on maailmalla. Siitä voi jopa tulla hyvä olo.

– Anteeksi pyytäminen on vaikeaa, koska se vaatii nöyrtymistä. Että on tehnyt itse väärin. Sitä usein helposti syyttää muita.

Piispan ohje arkeen on kuitenkin anteeksi antaminen.

– Siitä tulee itselle ja muille helpompi elämä.

– Sitä pitää yrittää mennä toisen luo, katsoa silmiin ja pyytää anteeksi.

Piispan suusta tulee sana armo, johon kiteytyy moni asia elämässä.

– Anteeksi antaminen, piispa toistaa.

Kuusjärven poika

54-vuotias Jari Jolkkonen kävi koululla osana kolmipäiväistä piispantarkastusta. Sen aikana hän tutustui Outokummun ja Polvijärven seurakunnan toimintaan.

Kunnista varsinkin Outokumpu on Jolkkoselle tuttu muutoinkin. Mummolapitäjä.

– Molemmat mummoni ovat Kuusjärveltä. Isäni oli myös ylpeä, että hänen passissaan mainittiin Kuusjärvi.

Outokummun entinen nimi on Kuusjärvi. Kunnan nimi muuttui vuonna 1967.

Suosikkiruoka

Koululla piispalle oppilaiden laatimia kysymyksiä esittivät Veera Huttunen ja Kukka Rantala.

Piispalta kysyttiin muun muassa suosikkiruokaa.

– Hirvivorschmack. Sitä tehdessä haudutetaan hirven jauhelihaa neljä tuntia. Joukkoon laitetaan kalaa.

– Maailma on täynnä ihania ruokia. Mummolassa oli aina karjalanpiirakoita.

Koululla oli piispan vierailupäivänä tortilloja. Nekään eivät ole piispan kotona harvinaisuus.

Vähemmistöistä huolenpitoa

– Kaikki meistä kuuluvat joskus johonkin vähemmistöön. On tärkeää pitää huolta vähemmistöistä.

Jari Jolkkonen luetteli joukon vähemmistöjä: sukupuolivähemmistö, seksuaalivähemmistö, kielivähemmistö.

Sen jälkeen piispa sanoi kaksi sanaa, joista ei synny uutista, mutta ehkä ei aina ajatella, miten lähellä erilaiset vähemmistöt ovat.

– Meidän keskuudessamme.

Piispa totesi, että jokaisen pitää muistaa arvokkuus toista ihmistä kohtaan.

– Jokaisen on Jumala luonut. Jokainen on kaunis, jokainen on arvokas.

Kutsumus työhön ja elämään

Kummun koululla piispaa kuunnelleet ovat pian oman ammatinvalintansa ja ammattiin kouluttautumisensa edessä.

– Elämässään voi löytää kutsumuksen eli sen, mitä oikein kovasti haluaa tehdä, jotta voi palvella yhteistä hyvää, mutta ei sitä tarvitse vielä tietää.

Välillä kutsumusammatti liitetään pyyteettömään työhön, jota tehdään maksamattomina ylitöinä jo ennestään heikohkosti palkatussa ammatissa. Niin sen ei tarvitse olla.

Piispa viestitti, että kutsumus on asennetta, sitä miten kokee oman tekemisensä.

– Siivoojat, sairaanhoitajat, lääkärit, rakentajat, piispa luetteli esimerkkejä kutsumusammateista.

– Näistä kaikista erilaisista tehtävistä rakentuu yhteiskunta ja hyvä elämä.