Kolumni: Nieluselfiestä lähtee päivittäinen terveydenhoito
Lääkärissä käyntini meni pieleen jokin aika sitten. Vastaanotto epäonnistui, kun en kyennyt siihen, että otan omasta nielustani kuvan lääkärin katsottavaksi.
Nieluselfie.
Huh.
Kun valitin, että kieli on aina edessä enkä saa tätä puhelimen kameraa oikein aseteltua sellaiseen paikkaan, että linssi kuvaisi kurkkuani, hän evästi sanomaan ”eee”. Sanoin kameralle ”eee”. Katsoin kuvaa. Kieli oli sen näköinen, etten kuvaile sitä tässä tarkemmin. Seuraavaksi huusin kameralle ”eee”. Ei auttanut. Ilmoitin lääkärille, että hänen on pärjättävä ilman kielikuvaani.
Sain kuitenkin hoito-ohjeet. Jos en olisi ollut työterveyden vastaanotolla, olisin haukkunut arvauskeskuksen. Tosin haukkuminen olisi kummunnut turhautumisesta, sillä terveysasemilta saa erinomaista palvelua sikäli kuin niille on osoitettu resursseja.
Kaikki tämä nielukivun selvitysoperaatiokeskustelu käytiin kirjeenvaihtona palveluntarjoajan chattipalvelussa. Palvelua sekin.
Mutta ei siis ollut puhettakaan siitä, että olisi saanut luvan saapua läsnävastaanotolle esittelemään kieltäni. Se olisi toki varmaan myös sotkenut vastaanoton, sillä tuskinpa olin chatti-ikkunani kanssa yksin lääkärin näytöllä, vaan hän hoitaa useampia sairaita yhtä aikaa. Tehokasta ainakin, mitä sillä sanalla tarkoitetaankaan.
Aika monella on sote-uudistuksen myötä tullut pelkoja, miten omat ja läheisten, varsinkin vanhempien ja digilaitteiden ja -sovellusten kanssa epävarmat pystyvät hoitamaan lääkäriasiansa. Kokemukseni todistaa, etteivät pelot ole turhia. Edes he, joilla on jokin digilaite 24/7 kädessä eivät enää selviä lääkärin vastaanotolta.
On aivan eri asia olla vaikkapa verkkovastaanotolla, jossa koko ajan näkee lääkärin ja hoitajan kuin että pitää ryhtyä tekemään varsin vaikeita hoito-operaatioita itse, että voidaan määrittää, mistä on kyse.
Yhtälö on hyvinvointialueilla ja työterveysasemilla tietysti vaikea: rahaa ei oikein ole eikä ole jatkossakaan. Päinvastoin, sitä lienee vähemmän. Toki toisaalla on kyse siitäkin, että käynnit lähivastaanotolla pienentävät voittoja.
Toivottavasti kiihtyvässä chatti-vastaanottokulttuurissa lääkärien ja hoitajien keskittyminen ei herpaannu, vaan ohjeet, vaikka hankalat ja vaikeaselkoisetkin, tulevat oikealle potilaalle eikä avoinna oleviin keskustelulaatikoihin kopioida hoito-ohjeita vääriin laatikoihin. Virheitä kun sattuu vaikkapa sairaaloissakin, jos ei ole riittävän terve ollakseen tarkkana. Kun Kauppiselle tuodaan Virtasen lääkkeet, pitää osata kysyä, miten meni omasta mielestä.
Vielä tuohon nieluselfien ottoon: Myyköhän jokin alan erikoisliike automaattitarkenteista makro-objektiivilla varustettua kameratikkua, jonka voi yhdistää puhelimeen? Sen voisi sitten työntää kurkkuun. Tulisi tämäkin vastaanotto hoidettua loppuun.
