Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tyrmää Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelman - Pohjois-Karjala jäämässä ainoana ilman verkon vahvistamista
Kantaverkon riittävyys Pohjois-Karjalassa mietityttää jos kantaverkkoa ei vahvisteta. Maakuntaan on suunnitteilla monenlaisia investointeja, mutta riittääkö sähkö? Kuva: Pasi Huttunen
Fingridin kantaverkon kehittämissuunnitelmaluonnos vuosille 2024-2033 on pohjoiskarjalaisille musertava pettymys. Pohjois-Karjala on siinä ainut maakunta, jonne ei olla osoittamassa kantaverkon vahvistamisen suunnitelmia.
Aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen kertoo, että Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu 400 kilovoltin voimajohdon yhteystarpeet Kontiolahdelta Varkauden Huutokoskelle, Kontiolahdelta Siilijärven Alapitkään sekä Kontiolahdelta Ylikkälään Lappeenrantaan.
– Aiemminhan kaksi ensin mainittua olivat kantaverkon kehittämissuunnitelmassa mukana, mutta uusimmasta suunnitelmasta ne puuttuvat, Pitkänen ihmettelee. Fingridin viesti on, että sillä on velvollisuus rakentaa verkkoa jos kysyntää on, mutta tämä on selvästi poliittinen kysymys. Meidän kannalta ei ole edullista, että tänne suunnitellaan investointeja vasta 2033 jälkeen, Pitkänen sanoo.
Fingridin arvioiden mukaan uusia hankkeita mahtuu maakunnan verkkoon vain noin 60 megawatin edestä eli käytännössä vain yksi suuri hanke. Maakunnan ensimmäiset tuulivoimakaavat ovat hyväksymiskäsittelyssä puolen vuoden sisälläHanna Huttunen (kesk.)
Käytännössä ongelma on, että yritysten on vaikea suunnitella alueelle investointeja jos kantaverkko ei riitä eikä kysyntää sen vuoksi ehkä synny.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) tokaisee suorasanaisesti, että Pohjois-Karjalassa ei voida hyväksyä kehittämissuunnitelmaa. Myös esimerkiksi Joensuu ja Kontiolahti ovat lausuneet asiasta jyrkästi.
– Fingridin arvioiden mukaan uusia hankkeita mahtuu maakunnan verkkoon vain noin 60 megawatin edestä eli käytännössä vain yksi suuri hanke. Maakunnan ensimmäiset tuulivoimakaavat ovat hyväksymiskäsittelyssä puolen vuoden sisällä, Huttunen sanoo.
Energiasektorin hankkeita ja investointeja on suunnittelupöydällä ja kaavoituksessa pitkä lista ja olisi alueellisesti tuhoisaa jos valtaosa hankkeista joutuisi seisomaan vuoteen 2033 saakka. Esimerkiksi Liperiin on tekeillä iso tuulivoimahanke ja myös Polvijärvelle suunnitellaan enintään viiden tuulivoimalan tuulivoimapuistoa. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus vaatii, että kaikki alueet Suomessa on otettava tasapuolisesti huomioon kun kantaverkon vahvistamista suunnitellaan.
Missä kompensaatiot?
Maakunnan tilanne on muutenkin tukala, sillä puolustusvoimat torppaa tuulivoimahankkeet rajan lähellä. Tuulivoimalat voivat häiritä tutkavalvontaa alueella. Maakunnan länsiosassa tuulivoimahankkeilla on mahdollisuus, mutta niidenkin suhteen on epävarmaa. Kymmenen vuoden aikana yhteensä 80 tuulivoimahanketta on jäänyt telineisiin tämän vuoksi. Maakunnassa vaaditaan, että rajoitukset tulisi kompensoida maakunnalle. Huttunen tokaisee turhautuneena, että nyt näyttää tapahtuvan päin vastoin.
Lausunnossaan maakuntaliitto antaa silti kehuja Fingridille hyvästä yhteistyöstä ja liitosta arvioidaan, että kehittämissuunnitelmaluonnokseen voidaan vielä vaikuttaa.
– Ei ole vaihtoehto, että suunnitelma hyväksytään tuollaisena, Pitkänen sanoo.
Lennetäänkö Joensuusta vielä ensi toukokuussa?
Maakuntaliiton yhteyspäällikkö Jarno Turunen toteaa, että uskoo vakaasti lentojen jatkuvan Joensuusta myös ensi vuoden huhtikuun jälkeen. Valtiovarainministeriön budjettiesityksestä rahoitus tähän puuttuu, mutta Turunen arvioi, että asia vielä saadaan kuntoon.
– En ole vielä huolissani, koska tämä on poliittinen päätös ja uskoisin, että hallitus kyllä päättää siitä rahoituksesta. Tämä vellova keskustelu ja epävarmuus asiassa tietysti on sinänsä huono asia, Turunen toteaa.
– Tarvitaan pitkäjänteinen ratkaisu ja riittävä vuorotarjonta. Kunnat, Kauppakamari, yrittäjät ja muutkin ovat tässä yhteisessä rintamassa ja alueen kansanedustajat tekevät töitä asian eteen.
Maakuntajohtaja Markus Hirvonen arvioi, että pahin uhkakuva on se, että joudutaan hakemaan rahoitusta myös kunnilta.
– Ollaan luottavaisia, että siihenkään ei mennä.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) korostaa, että lentojen loppuminen ei ole vaihtoehto.
– Se olisi niin jäätävä niitti Pohjois-Karjalalle.
Turunen toteaa, että kaupallinen lentäminen olisi pysyvin ratkaisu asiaan ja muistuttaa, että se olisi kannattavaa. Sen hän diplomaattisesti jättää mainitsematta, että kantona kaskessa on lähinnä valtionyhtiö Finnair, jonka todella vahvan aseman vuoksi muiden on vaikea tulla Suomen markkinoille. Finnairin huomio on muualla kuin maakuntalentojen jatkumisessa.
