Pohjois-Karjalan pk-yrittäjien suhdannenäkymät koko maata positiivisemmat - kysely tehty ennen rakennusalan romahdusta
Ilmassa on paljon epävarmuutta. Esimerkiksi outokumpulainen Piippo on käynyt jo kahdet muutosneuvottelut tänä vuonna. Kuva: Pasi Huttunen
Pohjois-Karjalan pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymät ovat torstaina julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan koko maan keskiarvoa positiivisemmat. Talouden tilan odotetaan silti edelleen heikkenevän seuraavan vuoden aikana.
Tutkimus on tehty kesä-heinäkuussa ja sen jälkeen rakennusala räjähti käsiin.Merja Blomberg
Vielä keväällä yritysten suhdanneodotukset olivat voimakkaan negatiiviset, mutta nyt hieman yli puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan.
– Tutkimus on tehty kesä-heinäkuussa ja sen jälkeen rakennusala räjähti käsiin, Pohjois-Karjalan yrittäjien Merja Blomberg kuitenkin muistuttaa.
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Selvästi useampi vähentää kuin lisää investointejaan siitä huolimatta, että odotukset liikevaihdon ja vakavaraisuuden suhteen ovat parantuneet.
Huolestuttavia viestejä on saatu esimerkiksi Riverian suunnalta siitä, että vielä keväällä moni yritys suunnitteli henkilöstön koulutuksia, mutta nyt suunnitelmia on laitettu jäihin.
– Pohjois-Karjalan pk-yrittäjien arviot myös työllisyyden, liikevaihdon, investointien arvon ja innovaatioiden kehityksestä ovat keskimääräistä positiivisemmat. Myönteistä on myös, että pk-yritykset pyrkivät pitämään nykyisestä henkilöstöstään kiinni, ylijohtaja Ari Niiranen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta toteaa.
16 prosenttia yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Hiukan yli kymmenen prosenttia puolestaan ennakoi henkilökunnan vähentyvän. 71 prosenttia arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan.
– Jos päästää osaavasta työvoimasta irti, ei sitä välttämättä saa takaisin, Niiranen pohtii.
Huono suhdanne ja työvoiman huono saatavuus kehityksen esteinä
Blombergin mukaan taloustunnelmat ovat pk-yrityksissä vaisut. Varovaista käännettä parempaan hän pitää silti huomionarvoisena, sillä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset alkavat näkyä Pohjois-Karjalassa todenteolla vasta nyt.
Hyvä merkki näyttäisi olevan sekin, että kasvuhakuisuudessa ei ole suurta eroa maakunnan ja koko maan välillä.
– Mielikuva kasvuhaluttomuudesta täällä ei pidä paikkaansa, Niiranen sanoo.
Rahoituksen kokonaiskysynnässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna vuoden takaiseen. Se tiedetään, että pankit ovat itäisessä Suomessa nihkeämpiä rahoittamaan maataloutta kuin läntisessä Suomessa. Muilla aloilla vastaavaa ongelmaa ei näyttäisi olevan ainakaan siitä päätellen, että Pohjois-Karjalassa on koko maata harvinaisempaa, että pankkirahoituksen saamiseksi edellytetään Finnveran takausta.
– Markkinassa on selvästi odottelua, että tulisivatko ne korot alaspäin seuraavan vuoden tai parin aikana, toteaa rahoituspäällikkö Laura Kotipohja Finnveralta.
Suurimmiksi kehittämisen esteiksi yritykset toteavat yleiset suhdannenäkymät sekä työvoiman saatavuuden. Ongelmallisena barometrissä voi pitää sitä, että valtakunnalliset kysymykset antavat huonosti välineitä tarttua vastauksissa maakunnalle erityisiin ongelmiin. Siksi kysely ei anna selkeää kuvaa esimerkiksi siitä, millaisena uhkana yritykset pitävät maakunnan saavutettavuusongelmia.
Barometri perustuu noin 4 600 suomalaisen pk-yrityksen vastauksiin. Pohjois-Karjalasta vastaajia oli noin 140.
