Poliisi varoittaa: Huijareita liikenteessä

Itä-Suomessa poliisin tietoon on tullut tapauksia, jossa keskustelualustoilla, puheluilla ja viesteillä on saatu huijattua rahaa yhteensä kymmeniä tuhansia euroja. Hei äiti -ja hei isä -tyyppisiä huijausviestejä, joissa asianomistajalle sattui taloudellista vahinkoa, saapui 31 viikolla Itä-Suomen poliisin tietoon kolme tapausta. Huijatut rahasummat olivat 2 800 eurosta 11 000 euroon. Yhdessä tapauksessa uhri menetti huijarille reilut 1 100 euroa luovutettuaan pankkitunnuksena työttömyyskassan nimissä keskustelualustalla toimivalle huijarille.

Myös Osuuspankin nimissä kalasteltiin uhrilta pankkitunnukset, jonka seurauksena uhri menetti yli 36 000 euroa. Liikkeellä on ollut näiden lisäksi valepoliiseja, jotka ovat soitelleet ihmisille ja kalastelleet heidän verkkopankkitunnuksiaan. Eteläsavolaiselta pariskunnalta valepoliisi sai huijattua noin 30 000 euroa. Poliisi muistuttaa, etteivät he kysy missään tilanteessa kenenkään verkkopankkitunnuksia. Mikäli poliisiksi esittäytyvä henkilö tekee niin, voi olla varma, että kyseessä on valepoliisi. Myöskään muut viranomaiset kuten pankit eivät pyydä verkkopankkitunnuksia puhelimessa, sähköposteilla, tekstiviesteillä tai sähköisillä keskustelualustoilla.

Poliisi haluaa vedota iäkkäiden ihmisten omaisiin ja muihin ikäihmisten kanssa toimiviin tahoihin, että ilmiöstä keskusteltaisiin enemmän. On tärkeää muistuttaa että pankkikortteja tai niihin käyttöön liittyviä tietoja ei saa koskaan luovuttaa kenellekään. Ei vaikka pyytäjä sanoisikin olevansa poliisi. Jos vahinko sattuu ja huomaat, että pankkitunnukset ovat joutunut pitkäkyntisten haltuun, on asiasta ilmoitettava hätäkeskukseen (112) sekä omaan pankkiin. Kaikista huijausyrityksistä on tarpeellista ilmoittaa poliisille, sillä kaikki saatu tieto huijausrikosten selvittämiseksi ja ehkäisemiseksi on tärkeää.

Kiristyksiä

Itä-Suomen poliisin tietoon on tullut myös kuusi kiristystapausta. Tapauksissa yritettiin kiristää rahaa uhkaamalla julkistaa uhrin todellisia tai keksittyjä arkaluontoisia kuvia tai videoita sosiaalisen median alustoilla. Yhteistä tapauksissa oli Snapchat-niminen palvelu, joissa uhrit olivat tutustuneet henkilöön keskustelujen kautta. Välien lämmettyä oli vaihdettu alastonkuvia tai videoita, jonka jälkeen oli paljastunut, että henkilö aikoo käyttää materiaalia kiristääkseen uhrilta rahaa. Parissa tapauksessa uhri maksoi kiristäjälle satoja euroja. Poliisi haluaa muistuttaa, että somessa ei voi olla koskaan varma kenen kanssa oikeasti on tekemisissä ja, että arkaluontoisen materiaalin jakamisessa toiselle on aina omat riskinsä.