Nuorten tavoittamisessa riittää paljon työsarkaa niin Siun sotella kuin kunnillakin - Avun ja tuen tarvetta on mutta palvelutarjonta tunnetaan huonosti
Tutkija Aino Tormulainen jalkautui myös Okufestiin keräämään tietoa ja kokemuksia outokumpulaisnuorilta. Kuva: Pasi Huttunen
Kaupunginvaltuustossakin tuskailtiin Outokummussa viime viikon maanantaina, että nuoria ei oikein tavoiteta. Myös nuorisotyöttömyys Outokummussa huolettaa. Nuorilla menee kohtalaisesti niin Outokummussa kuin Polvijärvelläkin, mutta niin arkinen havainnointi kuin tutkimustietokin kertovat, että myös ongelmia on.
40 prosenttia vastanneista toivoo ilmoittelua kauppojen ja julkisten tilojen ilmoitustauluilla. Lehdissä ilmoittelemistakin toivoi yli 20 prosenttia.Aino Tormulainen
Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -hankkeen alustavien tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että nuorten tavoittamisessa Siun sotella ja myös kunnilla on paljon työsarkaa. Tiedonpuutteen lisäksi nuorten kokemus on, että etenkin mielenterveyspalveluihin pääseminen on vaikeaa. Saman vahvistaa myös Siun soten sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodesta 2022. Apua on vaikea saada. Moni seikka yhdessä johtaa siihen, että apua ei ehkä uskalleta hakea.
Mitä Siun sote voisi tehdä paremmin
– Tässä keskitytään siihen, mitä Siun sote voisi tehdä paremmin. Ja saamme myös vietyä suoraan kuntatasolle tietoa juuri niistä teemoista, joista siellä tietoa tarvitaan. Yksi hyvin selkeä havainto on, että nuorilta puuttuu paljon tietoa palveluista, Tutkija Aino Tormulainen sanoo.
Nuorisohankkeessa toteutettiin kesällä hyvinvointikysely nuorille, jossa selvitettiin muun muassa sitä, miten tukea nuorille tulisi tarjota. Ammattilaiselta saatava kasvokkainen tuki nousi kärkitoiveeksi. Tarvetta nähtiin myös verkon kautta anonyymisti saatavaan tukeen.
Vastaajista, 366, neljännes koki, ettei löydä tarpeeksi tietoa paikkakuntansa palveluista. Tormulainen summaa alustavia tuloksia osapuilleen niin, että somessa ja verkossa on oltava, mutta nuoret haluavat tietoa myös ilmoitustauluille sellaisiin paikkoihin, joissa viettävät aikaa. Lisäksi lehdissä ilmoittelemisen tärkeys nousi esiin.
– 40 prosenttia vastanneista toivoo ilmoittelua kauppojen ja julkisten tilojen ilmoitustauluilla. Lehdissä ilmoittelemistakin toivoi yli 20 prosenttia.
Yleisesti nuorista kerätään kyllä tietoa, mutta nyt käsillä oleva hanke tuottaa maakunnallista tietoa suoraan hyvinvointialueen ja kuntien käyttöön. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankkeessa huomioidaan se, että suurin osa pohjoiskarjalaisista nuorista on maaseutunuoria. Ammattiin opiskelevia - tavallisesti tutkimusten katveeseen jäävää ryhmää - on hankkeessa onnistuttu tavoittamaan todella hyvin.
Oman tiedonhankinnan lisäksi hankkeessa koostetaan muiden jo keräämää tietoa ja verkostoidutaan tiiviisti muiden nuoristoimijoiden kanssa.
Tällä hetkellä meneillään on toinen sähköinen tiedonkeruu ja se jatkuu syyskuun puoliväliin asti.
Tietoa suoraan nuorilta
Humanistisen ammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Siun soten Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -hanke selvittää, kuinka pohjoiskarjalaiset nuoret voivat ja kerää tietoa suoraan nuorilta heidän tarpeistaan, ja kokemuksistaan liittyen hyvinvointipalveluihin..
Hankkeessa kerätään tietoa nuorten tuntemista palveluista ja niiden käyttökokemuksista MITKÄ IHMEEN PALVELUT? -kyselyllä. Kysely on suunnattu 13–28-vuotiaille pohjoiskarjalaisille nuorille.
Kyselyyn vastataan osoitteessa: https://link.webropol.com/s/mitkaihmeenpalvelut2023. Vastaamiseen kuluu aikaa noin 10 minuuttia.
Kysely on avoinna perjantaihin 15.9. saakka.
Lähde: Hyvinvoiva pohjoiskarjalainen nuori -hanke