Outokummun keskustaajaman maanrakennuskohteissa on vuosikymmenten varrella käytetty myös kaivostoiminnasta syntyneitä metallipitoisia maa-aineksia. Näin on tehty erityisesti kadunrakentamisessa. KAJAK-hanke on selvittänyt, millaisia riskejä ja kustannuksia mahdollisesti syntyy, kun katuja jatkossa kunnostetaan. Maata voi viljellä Riskiarvioinnin tehneen Ramboll Finland Oy:n arvio on, että metallipitoiset maa-ainekset eivät aiheuta akuuttia terveysriskiä, lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Metalleista taikka maa-ainesten muista ominaisuuksista ei liioin aiheudu riskiä sisä- tai ulkoilmassa. – Alueella ei ole myöskään tarvetta rajoittaa ravintokasvien viljelyä kotitalouksissa, todetaan Outokummun kaupungin asiasta julkaisemassa tiedotteessa. Alueen kaloista ei ole löydetty kohonneita metallipitoisuuksia. Kalliiksi käy kumminkin Ramboll arvioi, että taajama-alueen infran uusimisen yhteydessä kaivettavan maa-aineksen loppusijoitus aiheuttaa noin 15-30 miljoonan euron kustannukset seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Kokonaiskustannukset metallipitoisten maiden käsittelystä voivat olla vielä huomattavasti suuremmat. Tutkimuksissa havaittiin, että metallipitoista maata voi olla vaikea hyödyntää, koska se routii herkemmin. Maiden hyötykäytön ja niiden käsittelyn rahoituksen selvittely Outokummussa jatkuu. Tärkein rahoituskanava näyttää olevan tässä vaiheessa valtion budjetti, josta ainakin aiemmin on rahoitettu kaivosalueiden ympäristössä toteutettuja hankkeita. Riskiarvioitaviin kaivoskohteisiin kuuluvat Pohjois-Karjalassa Outokummun kaivoksen lisäksi Vuonoksen ja Lieksan Mätäsvaaran kaivokset. KAJAK-hanketta koordinoi Pirkanmaan ELY-keskus.