Julkaistu 

Pääkirjoitus: Työnkö pitäisi liikkua tekijän sijaan?

Outokummun teollisuuskylässä haetaan ratkaisua työntekijäpulaan uudella konstilla. Kaksi teollisuuskylässä toimivaa vahvaa yritystä hakevat syksyn aikana uusia ammattilaisia oppisopimuskoulutuksen kautta. Ratkaisuun on päädytty, koska työntekijöitä on vaikea saada ja itse järjestetyn koulutuksen kautta osaaminen voidaan varmistaa.
Työvoimapula on erikoisuus aikana, jolloin koko valtakunnassa ollaan kaukana täystyöllisyydestä. Pohjois-Karjalassa työllisyystilanne on vielä valtakunnallisia työttömyyslukuja heikompaa. Tuntuu kummalliselta, että työ ei enää kiinnosta tai liikuta.

Kyse on osittain työelämän murroksesta, joka tarkoittaa yhä pidemmälle menevää ammattitaidon vaadetta alasta riippumatta. Samalla työtehtävät ovat osassa töistä monipuolistuneet vaatimaan todellista moniosaamista, toisessa taas huippuunsa viritettyä osaamista yhdessä hyvin pienessä osa-alueessa. Silti nämä muutokset eivät selitä työn ja tekijöiden kohtaanto-ongelmaa Outokummunkaan näkövinkkelistä. Kyse on paljon harmillisemmasta ilmiöstä. Elämän muut reunaehdot menevät monella tapaa työn tai työuran edelle.

Tämän voittamiseen vaadittaisiin selvästi viime vuosia aktiivisempaa aluepolitiikkaa. Valtio on itse näyttänyt mallia jopa perumalla aiemmin päättämiään toimintojensa hajasijoituksia. Kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden vetovoimaa voidaan lisätä vain rohkeilla aluepoliittisilla avauksilla. Esimerkiksi työn takia siirtyvien muuttoavustukset tai pienten kuntien asukkaiden verohuojennukset tulisi ymmärtää keinoiksi eriarvoisuuden välttämiseen.

Selvää on, että työpaikat eivät voi työntekijän luo muuttaa tulevaisuudessakaan. Kurjin vaihtoehto on, että viennin veturinakin toimivat yritykset joutuvat säästövaihteelle työntekijäpulassaan.

Kommentoi

Hae sivuilta