Julkaistu 

Pääkirjoitus: Hanhivahingot maataloudelle eivät hävinneet

Suurten valkoposkihanhiparvien aiheuttamat vahingot maataloudelle ja maanviljelykselle olivat keväästä asti iso puheenaihe, kun viime vuosina yleistyneeseen ongelmaan ottauduttiin valtion taholta uudella tavalla.

Rauhoitettujen lintujen karkottaminen ja ihmisarkuuden lisääminen myös yksilöitä ampumalla mahdollistuivat ensimmäistä kertaa nyt käydylle syysmuutolle. Valitettavasti ongelmien ratkaisuksi muutoksesta ei ollut, koska kiireellisesti tehty lupaprosessi näyttää menneen osin pahasti metsään.

Vaikka hanhien ampuminen ei pääasia vahinkojen torjunnassa olekaan, niin esimerkiksi lupia jäi nyt käyttämättä runsaasti vaadittujen lupamerkkien viivästymisen takia. Tuoreet havainnot näyttävät kuitenkin, että muista karkotustoimista ei juuri ole ollut hyötyä tuhatpäisten parvien kohdalla. Ongelma tuskin tulee poistumaan, sillä esimerkiksi Polvijärvelle saadussa luvassa lintujen kevätmuutto rauhoitetaan järeämmiltä karkotustoimilta.

Maanomistajien mieltä kuohuttaa ymmärrettävästi periaatteellinen ristiriita, joka näyttää tulleen virkamiestyöstä. Merkityt ja tunnustetut suojelualueet ovat laajentuneet päätöksissä rajojensa ulkopuolelle, yksityisille maille. Vastaavaa lähialueita lopulta suojelevaa tulkintaa on pelätty vastikään myös maakuntakaavoituksessa.

Ristiriita laajojen tuotantoalueiden rauhoittamisessa tulee myös siitä, että lintujen mahdollisesti ulosteillaan levittämistä taudeista ei voida olla varmoja ja samaan aikaan viljelijöille yhtenä ehtona on pitää muun muassa haittaeläimet ja niiden ulosteet poissa rehu- tai viljasadosta.

Nyt ilmenneiden uusien ongelmien ratkaisuun on paneuduttava samalla teholla kuin itse hanhitilanteeseen viime keväänä.

Kommentoi

Hae sivuilta