Julkaistu 

Pääkirjoitus: Venäjä on Nato-Suomenkin naapuri

Suomi on pian Nato-maa. Valtiojohto on päättänyt virallisesti hakea jäsenyyttä ja eduskunta äänesti asiasta selvin lukemin 188-8.

Kuten presidentti Sauli Niinistö totesi, sen aiheutti Venäjä. Suomen asema on turvatumpi sotilaallisesti liittoutuneena kuin liittoutumattomana. Asiasta on lupa olla eri mieltä ja keskustelua voi käydä edelleen, mutta päätös on tehty.

Pohjois-Karjalan tilanne on hankala. Kauppa ja yhteistyö itärajan taa loppuu joksikin aikaa ja lisäksi Saimaan kanava on pois pelistä. Vihreää siirtymää täällä itärajan tuntumassa vaikeuttaa se, että puolustusvoimat torppaa lähes kaikki tuulivoimahankkeet maakunnassa. Siitä ei vielä kenelläkään ole tietoa, kuinka paljon uhkaava itänaapuri hankaloittaa matkailualaa.

Yhteyksiä on rakennettava muihin ilmansuuntiin kun itä on kiinni ja tilanteessa piilee uhkien lisäksi paljon mahdollisuuksia. Samalla on muistettava, että itä tuskin on kiinni ikuisesti. Luonnoksia yhteistyöprojekteiksi ei kannata heittää vielä takkaan vaan säilöä odottamaan parempia aikoja.

Virallisen Suomen linja katkaista kaikki yhteydet Venäjään on huolestuttava. Yhteyksiä on edelleen pidettävä yllä ilmaisunvapautta ja demokratiaa tahtoviin tahoihin Venäjällä. Barents Pressin konferenssissa Joensuussa hiljattain oli myös venäläistoimittajia ja tällaisten verkostojen ylläpito olisi näinä aikoina äärimmäisen tärkeää. Tuki vapaalle tiedonvälitykselle Venäjällä on nyt kenties tärkeämpää kuin koskaan. Ulkoministeriö ja sen vanavedessä esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vetäytyivät konferenssista. Ratkaisu oli kapeakatseinen.

Nato ei ole arvoyhteisö, mutta liittoutumattomuudesta luopumalla vahvistamme viestiä, että haluamme yhteiskuntamme jatkossakin olevan vapaa ja demokraattinen.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kommentoi

Hae sivuilta