Pohjoiskarjalaisten pk-yritysten usko tulevaisuuteen on parantunut, mutta laahaa vielä maan keskiarvon perässä - yrittäjäjärjestöt vaativat toimia
Pienten ja keskisuurien yritysten tulevaisuudennäkymät ovat kirkastuneet jonkin verran viime keväästä, mutta Pohjois-Karjalassa ollaan maan keskiarvoa pessimistisempiä.
– Pohjois-Karjalan pk-yritysten suhdannenäkymät ovat maan keskiarvoa heikommat, mutta kannattavuutta lukuun ottamatta paremmat kuin vuoden alussa, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ylijohtaja Ari Niiranen sanoo.
Rohkaisevana esimerkkinä Niiranen mainitsee, että vienti Pohjois-Karjalasta oli vuonna 2023 yli 1,3 miljardia euroa eli jopa suurempi kuin ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssota Ukrainaan.
Pohjois-Karjalassa pk-yrityksistä 14 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntaansa. 16 prosenttia aikoo puolestaan vähentää väkeä. Suurin joukko, 70 prosenttia säilyttää nykyisen henkilöstönsä.
Yli kolmannes pohjoiskarjalaisista pk-yrityksistä on joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten osuus kohosi hieman kevään poikkeuksellisen matalista lukemista.
– Maakuntamme pk-yrityksistä joka neljäs raportoi harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, toimitusjohtaja Merja Blomberg Pohjois-Karjalan Yrittäjistä sanoo.
Pohjois-Karjalan pienistä ja keskisuurista yrityksistä 38 prosenttia tekee yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa ja 18 prosenttia ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyötä yliopistojen kanssa tekee 9 prosenttia yrityksistä ja tutkimuslaitosten kanssa 3 prosenttia.
– Korkeakouluista valmistuneet pitäisi saada jäämään Pohjois-Karjalaan ja keskiöön nouseekin yritysten tarjoamat harjoittelupaikat sekä työpaikat jo opiskeluaikana, Blomberg sanoo.
Rahoituksen saatavuus on yrityksille ongelma myös Pohjois-Karjalassa. 64 prosenttia rahoituksen tarpeessa olevista yrityksistä oli sitä Pohjois-Karjalassa hakenut ja saanut.
Itäisen Suomen yrittäjäjärjestöjen kannanotossa 27. syyskuuta muistutetaan, että alue kärsii paikotellen heikosta saavutettavuudesta, joka vaikeuttaa liiketoiminnan ja matkailun kehittämistä. Koulutuksen ja osaavan työvoiman saatavuuden puute rajoittaa puolestaan elinkeinoelämän ja yritysten kasvua. Venäjän sota on tuonut uusia turvallisuus- ja huoltovarmuushaasteita, jotka korostavat entisestään alueen kehittämistarpeita.
– Nämä haasteet tekevät välttämättömäksi kehittää kokonaisvaltaisia ja kestäviä ratkaisuja, jotka parantavat Itä-Suomen elinvoimaa ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä, järjestöjen johtajat toteavat.
Kannanoton mukaan itäiseen Suomeen tarvitaan hiilineutraaleja teollisuuspuistoja, tuulivoiman kompensaatio- ja pilotointialueita sekä matkailuyritysten kasvua tukevan palvelusetelimallin. Lisäksi järjestöt ehdottavat Norjan mallin käyttöönottoa. Siinä opiskelijat, jotka työskentelisivät harvaan asutussa Itä-Suomen kunnassa tietyn ajanjakson saisivat opintolainat anteeksi. Lisäksi vaaditaan parannusta niin rata- ja maantieyhteyksiin kuin mobiiliyhteyksiinkin.
– Lisäksi esitämme erityistalousaluekokeilun toteuttamista itärajan seutukunnissa, järjestöt vielä toteavat.
