Nelikymppinen Outokummun luonnonystävät piti perinteiset talkoot - Määrätietoinen työ palauttanut ketokasvit
Jack Vernem (vas.), Lauri Räsänen, Riitta Räsänen ja Tuomo Räsänen tekivät aurinkoisen talkoopäivän Myllypellolla. Kuva: Pia Paananen
Rikkarannan Lähtevän-joen rannalla heilahtelee sahat ja kassarat. Käynnissä ovat Outokummun luonnonystävien perinteiseksi tulleet ketotalkoot. Kymmenen vuotta Rikkaveen kyläyhdistyksen kanssa paikalla tehty määrätietoinen työ on palauttanut joenrantamalla ketokasvit.
Lehtijuttuarkistossamme näkyy, että vuonna 1998 pidettiin Viurusuosta keskustelutilaisuus ja vuonna 2012 on kirjoitettu siitä, että Viurusuo säästyy.Lauri Räsänen
– Nyt kerään täältä näitä siemeniä Outokumpuun ehkä syntymässä olevan toisen ketoalueen tarpeisiin, tässä on ainakin ahdekaunokkia, harakankelloa, kuminaa, pukinjuurta ja sarjahuopamoa. Kun kerää ketokasvien siemenet samalta alueelta kuin perustettava keto on, niin siementen selviäminen ja itäminen ovat paljon varmempia kuin muualta tulleiden, selvittää yhdistyksen puheenjohtaja Aino Lehvästö.
Nyt talkoopäivän työnä oli ketokasvien siementen keruun lisäksi niittää ruohikot ja raivata ketoalueen vesottuneita reunoja. Myös viime kesänä rakennettua hyönteisaidannetta jatkettiin raivatuilla vesoilla.
Niitetty ruoho ei jää kedolle, vaan se korjataan talteen eläinten ravinnoksi.
Talkoita, retkiä ja vaikuttamista
Sinnikkäiden ketotalkoovuosien herkin tulos on kukassa oleva ketoneilikka. Kuva: Pia Paananen
Ketotalkoot ovat osa juhlavuoden ohjelmaa sillä Outokummun Luonnonystävät ry täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Yhdistyksen toiminnasta yleisölle näkyvämpiä ovat olleet erilaiset talkoot, joissa on tehtyä ketoa, torjuttu vieraslajeja, kerätty sekä roskia että luontoon takavuosikymmeninä jäänyttä piikkilankaa ja osallistuttu erilaisiin ympäristötekoihin.
– Myös retket lähempänä ja kauempana oleviin luontokohteisiin ja kummiluokkatoiminta ovat olleet tärkeitä, ja siinä olemme olleet mukana, kertoo vuonna 1983 yhdistyksen sihteeriksi valittu ja koko sen jälkeisen ajan toiminnassa mukana ollut Lauri Räsänen.
Aino Lehvästö keräsi talkoissa myös ketokukkien siemeniä perusteilla olevan kedon kukkasiksi. Kuva: Pia Paananen
Tärkeää on myös erilainen kannanotto, tarvittaessa valitusmenettelyn käyttäminen ja erilaisten lausuntojen antaminen paikkakunnan hankkeisiin, joissa on liittymiä ympäristön hoitoon. Yksi erityisen aktiivisen vaikuttamisen vaihe oli useita vuosikymmeniä vienyt taistelu nyt luonnonsuojelualueeksi päätyneestä Viurusuosta.
– Lehtijuttuarkistossamme näkyy, että vuonna 1998 pidettiin Viurusuosta keskustelutilaisuus ja vuonna 2012 on kirjoitettu siitä, että Viurusuo säästyy. Tässä suojeluvaiheessa jäsenemme olivat aktiivisesti mukana, Räsänen kuvaa viisitoista vuotta jatkunutta suotaistelua.
Juhlissa valmistuu hyönteishotelleja
40 vuotta sitten Suomessa elettiin luonnonsuojeluyhdistysten perustamisbuumia ja hyvin monet paikkakunnat saivat oman luonnnonsuojeluyhdistyksensä. Niin ei ollut ihme, että myös Outokummussakin aktivoiduttiin ja perustettiin oma yhdistys, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimi taitelija Raimo Mielonen.
– Koko ajan toiminta on jatkunut, jäsenmäärä on vakiintunut noin viiteenkymmeneen ja toiminta on vakiintunutta.
Lähtevänjoki virtaa kedon vieressä. Kuva: Pia Paananen
Merkittävänä yksittäisenä tekona Räsänen muistaa useita vuosia kestäneen rautaromun keräyspisteen.
– Silloin rautaa ei kierrätetty, se jäi joko luontoon tai piti viedä kaatopaikalle. Mökkivaaran ja Keretin kaivosten väliin perustimme keruupaikan, ja sen kautta kierrätettiin ainakin 100 tonnia rautaa.
Nykyään yhdistyksen nimi on Outokummun Luonnonystävät ry. Yhdistys juhlii pyöreitä vuosia kotoisasti lauantaina iltapäivällä Kaunisniemessä ja mukana on pölyttäjäkadon aikaan sopivaa ohjelmaa, sillä tarkoitus on rakentaa itse paikallisista materiaaleista paikallisille pölyttäjille sopivia hyönteishotelleja ruokailun, saunomisen ja menneen muistelun ohessa.
