Myös elävä kuva voi valehdella pahasti – Tekoälyn tuoma muutos yhteiskuntaan on valtava kun kuvien ja videoiden aitouden varmistaminen on yhä työläämpää

Keretin torni on kaatunut! Paikalliset someryhmät täyttyvät hätääntyneistä päivityksistä ja videopätkistä, jossa vain sakeaa savua nousee sieltä, missä torni ennen sijaitsi.

Pian OUTOKUMMUN KRIISIVIESTINTÄ -niminen FB-sivu julkaisee paikallisissa ryhmissä videon, jossa kaupunginjohtaja Päivi Lintumäki, Finncobalt Oy:n toimitusjohtaja Ilari Kinnunen ja Siun soten pelastusjohtaja Markus Viitaniemi kertovat, että Hautalammen kaivoshankealueella on tapahtunut räjähdys ja koska maaperä on ollut pilaantunut jo aiempienkin kaivosten vuoksi, on ilmaan päässyt paljon terveydelle vaarallisia hiukkasia.

Ihmisten on suojauduttava.

Suuri määrä somekäyttäjiä ilmestyy nopeasti esittämään erilaisia teorioita ja tietoja siitä, mitä on tekeillä. Moni kertoo nähneensä tunnuksettomien, sotilaallisesti pukeutuneiden ja varustautuneiden miesten liikkuneen alueella maastoajoneuvoilla.

Somessa asia on räjähtänyt jo kansalliseksi ja jopa valtakunnan rajat ylittäväksi kohuksi ennen kuin kukaan on ehtinyt paikalle toteamaan, että Keretin torni on paikallaan eikä missään näy savuavia raunioita - myrkkyhiukkasista puhumattakaan.

Senkin jälkeen kun julkisuudessa vahvistetaan, että kyseessä oli huijaus, jää monelle takaraivoon piinaava ajatus, että tapahtuiko sittenkin jotain.

Vaikkapa Helena Immosen Operaatio Napakettu -teknotrillerin lukeneille tämä kuulostaa tutulta, mutta kyse ei ole pelkästä harmittomasta fiktiosta, sillä teknisesti tällainen deepfake-videoiden, tekaistujen sivujen ja trollitilien avulla toteutettu, paniikkia lietsova huijaus on täysin mahdollista toteuttaa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 levisi pian deepfake-videoita, joissa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehotti sotilaitaan antautumaan. Todellisuus oli jotain aivan muuta.

Arkisemmassa kontekstissa Suomessakin liikkuu esimerkiksi huijaus, jossa tekoälyn tuottamalla huolestuttavan uskottavalla lapsen äänellä soitetaan tämän äidille, että nyt on hätätilanne, tarvitsen äkkiä rahaa!

Tekoäly yhä useamman saatavilla

Itä-Suomen poliisin viime vuoden loppupuolella järjestämässä viestintäseminaarissa puhunut viestinnän ja informaatiovaikuttamisen asiantuntija Janne Riiheläinen muistuttaa, että tekoälyä käytetään nyt luonnollisella kielellä antamalla sille komentoja. Se on tehnyt siitä saavutettavampaa yhä useammalle.

Tekoäly on tullut jäädäkseen ja vaikka Euroopan unioni parhaillaan valmistelee sitä koskevaa säätelyä, ei se tarkoita, että se tultaisiin kieltämään. Tekoälyllä on myös paljon hyviä, rakentavia käyttötarkoituksia. Riiheläinen muistuttaa, että käynnissä on valtava murros.

– Jos nyt pystytään rapauttamaan luottamusta tekoälyyn, rapautetaan luottamusta systeemiin ylipääänsä ja se on iso asia. Nyt kamppaillaan siitä, miten voi luottaa ympärillä olevaan systeemiin, hän kuvailee ja jatkaa:

– Hallitusohjelmassa tekoäly mainitaan yksitoista kertaa ja siitä puhutaan kuin kodinkoneesta, joka vain omaksutaan käyttöön. Se on äärimmäisen pinnallinen. Poliitikkojen pitäisi puhua tästä, mutta hyvin vähän niitä puheita on ollut.

Suomalaisten turvallisuudentunne heikkenee

Tämä kaikki tapahtuu tilanteessa, jossa sisäministeriön toteuttaman, lokakuun väestökyselyn mukaan vain 69 prosenttia vastaajista kertoi kokevansa elämänsä turvalliseksi.

Suomalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt 14 prosenttiyksikköä viime vuodesta. 93 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa huolissaan suunnasta, johon maailma on menossa. Tässä on 22 prosentin kasvu edellisvuoteen.

Omasta toimeentulostaan ja taloudellisesta turvallisuudestaan puolestaan on huolissaan 65 prosenttia suomalaisista ja kasvua edellisvuoteen on 41 prosenttiyksikköä.

Sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen summaa, että koronan, Venäjän toimet Ukrainassa ja Suomen rajalla, energiakriisin ja esimerkiksi voimakkaasti mielipiteitä jakavan Gazan tilanteen kaltaisten kriisien kasaantuminen ja vaikutusten konkretisoituminen arjessa ja omassa taloudessa ovat vaikuttaneet väestön kokemaan stressiin ja tulevaisuuden uskoon.

– Viranomaisten viestintä on sovitettava tähän mielenmaisemaan, mutta hyssyttelylle tai vaikeiden asioiden käsittelemättä jättämiselle ei ole perusteita, hän toteaa.

Luotamme sentään edelleen toisiimme

Tällaisena aikana suomalaisten alttius erilaisille vaikutusyrityksille voi kasvaa jos asiaan ei reagoida.

– Vihamielisen informaatiovaikuttamisen tunnistaminen on todella hankalaa ja siinä hyödynnetään avoimen yhteiskunnan vahvuuksia sitä itseään ja sen instituutioita vastaan, viestintäpäällikkö Jussi Toivanen Kyberturvallisuuskeskuksesta kertoo Itä-Suomen poliisin järjestämässä seminaarissa. Silti on muistettava, että vain pieni osa kansalaiskeskustelusta on vihamielistä informaatiovaikuttamista. Koistinen muistuttaa, että kaikesta ikävästä huolimatta suomalaisten luottamus toisiinsa on pysynyt viime vuosien tasolla.

Lisäksi Toivanen painottaa, että tässäkään asiassa viranomaiset eivät vain ota iskuja vastaan ja reagoi.

– Vastamenetelmiä ja varautumista on tehty pitkään.

Itä-Suomen poliisin Viestintä vihan valtatiellä -seminaari järjestettiin Joensuussa 16. marraskuuta.