Outokumpu on myös norppakunta
Rantakalliolla köllöttelevä saimaannorppa on suomalaisen luonnonsuojelun symboli. Kuva: Aino Uski
Viikon 21 luontoääni Yleisradiossa
Jääkausien aikainen paksu jääkansi eristi Suomen seudun mannermaan merestä. Noin 10 000 vuotta sitten jääkausi päättyi Suomessa ja nykyisenlaiset suurjärvet kuten Päijänne ja Saimaa syntyivät.
Saimaannorppa säilyi ainoastaan Vuoksen vesistössä, jonka tunnetuin reliktilaji vesistön yhden järven mukaan nimetty saimaannorppa on.
Outokummun alueelle ulottuvissa Pyhäselän-Jänisselän vesissä asustaa Metsähallituksen norppaseurannan mukaan vajaat kymmenen norppaa.
Oman maansa ja koko maailman mitassa saimaannorppa on Suomen tärkein suojeltu laji, mutta silti se on herättänyt ristiriitoja suojelutoimien vaikutusten vuoksi. Erityisesti muikun verkkokalastusrajoitukset ovat herättäneet vastustusta.
Norpan elämisen oikeutta ei ole asetettu kyseenalaiseksi niin kuin suden, mutta kalastuksen rajoitukset ovat olleet joillekin kalastajille vaikeita niellä.
Suojelutoimien ansiosta saimaannorppakanta lähestyy 500 yksilön rajaa. Kun lajin tutkimus ja suojelu tehostuivat 1980-luvulla, alle 150 yksilön kanta horjui sukupuuton partaalla.
Saimaa on vain pieni osan saimaannorpan levinneisyysalueesta, joka käsittää Vuoksen vesistön. Se ulottuu Joensuusta Varkauteen, Mikkeliin ja Lappeenrannan pohjoispuolelle.
